keskiviikko 31. joulukuuta 2008

Vuosi 2009 lähenee..

ja saan siis toivottaa kaikille oikein antoisaa vuotta 2009!!!! täällä on paukut paukkuneet jo eilisestä asti ???? meillä sairastelu vaan jatkuu ja alku viikko ollaankin juostu lääkärissä ja päivystyksessä tänään viimeksi, pienellä ei meinaa kuume laskea millään, nyt sai kolmen päivän antibioottikuurin ja toivon, että tyttö tervehtyisi, toinen on nukkunut vieressäni kolme yötä ja mies parka on kärvistellyt tyttären sängyssä ( hän kun kuorsaa yöllä niin joutui sitten tyytymään osaansa ).
Mieheni palaa työstään 22.30 ja silloin muu väki ampaisee pihalle paukkuineen päivineen, me kaksi saamme kunnian jakaa paukuttelun ikkunan takaa....

perjantai 26. joulukuuta 2008

Joulu tuli ja meni...

Niin siinä kävi, että joulunajan suunnitelmat menivät kiville. Niin hoito/ omat lapset sairastelivat siinä määrin, että jäi suurin osa suunnitelluista touhuista tekemättä, eipä hätiä mitiä nyt vain kohti uutta vuotta ja uusia touhuja!!!
Tässä aaton kuva, kun kävimme juuri ennen hämärän laskeutumista läheistemme haudoilla, tässä pienet kaksospoikamme saavat joulukynttilät.
Aatto meni mukavasti ja oikeanlaisessa tunnelmassa rauhallisesti syöden ja joulupukkia odotellen. Nyt pyhinä ollaan vaan oltu ja SYÖTY se harmi kyllä alkaa jo Kääk Näkyä!!!!
No, kohta tuppaa jokapuolelta jos jonkinlaista dietti/ laihdutus/ jumppa/ kuntoisali viritystä jokaiseen makuun, jotta ehkä niistä joku meikäläisellekkin olisi se sopiva - vihdoin,jos saan itseäni niskasta kiinni....

keskiviikko 3. joulukuuta 2008

Joulukuuta!

Lumi tuli ja meni, voi surku!!!
Vettä sataa tällähetkellä niin, että katto ropisee ja tässä nyt sitten pitäisi pikkuhiljaa virittäytyä joulun tunnelmaan. Oikeastaan, kun muistelen aikaa taaksepäin huomaan, että monet joulunalus- ajat ovat olleet vesisateisia ja mustia ja sitten kuin ihmeenkaupalla on lunta tullut juuri jouluksi
( lukuunottamatta viime joulua). Itse olen siis jouluihminen ja kaipaan tuota lunta niinkuin varmaan moni muukin!
Mies palaisi Turkista kera tyttären ja täytyy sanoa, että olin niin helpottunut kun sain pikkutyttöni ehjänä takaisin niin ja mieheni tietty :). He tulivat juuri sen kamalan lumimyräkän jälkeisenä päivänä takaisin ( ja myös sinä päivänä tuli lunta ja tuuli) siihen malliin, että matkalla lentokentälle piti ihan kädet ristiä, että pääsevät turvallisesti laskeutumaan. No, tyttäreni olisi kuulema halunnut jäädä sinne, kun siellä olisi sitten päässyt huvipuistoon ( heh, pienestä on kiinni ilot pienillä).